KAUNAS - RAPORTTI REISUSTA 5-6.5. 2011

Matka ja ensimmäinen päivä
Toinen päivä ja kotimatka

Kun RyanAir avasi lennot Tampereelta Kaunas nimiseen kaupunkiin Liettuaan, päätin lähteä tutustumaan kaupunkiin.Myös kylätoimikunta oli pyytänyt minua vakoilemaan, sopisiko paikka kylätoimikunnan syysretken kohteeksi.

Olen jo monesti lentänyt RyanAirilla, joten oli jo tuttua varata liput netistä, vaikka on siinä monta mutkaa matkassa. Sivut kun ovat englanninkieliset....Vaikka matkaa mainostetaan vain muutaman euron hintaiseksi, lisämaksut nostavat hintaa.

Esimerkiksi pankkikortilla maksamisesta peritään 10€/hlö. Muulla lailla ei pysty maksamaan. Käsimatkatavara (joita saa olla vain yksi) saa painaa vain 10 kiloa, ruumaan menevästä matkatavarasta peritään eri maksu, noin 35€/laukku.
Koko homma siis hoituu netin kautta. Ensin hirvitti antaa pankkikortin numerot sinne, mutta mitään epäselvyyksiä ei ole ilmennyt. Aikanaan sähköpostiin tulee varausvahvistus ja Online Check-In paperit, jotka pitää itse tulostaa ja muistaa ottaa mukaan.
Lento Kaunasiin kestää hiukan yli tunnin. Koneen istuimet ovat ahtaat, mutta kyllä niissä istuu lennon ajan.
Kaunasin lentokenttä on pieni ja selkeä. Siellä ei voi eksyä. Pitkää matkaa ei tarvitse kävellä, kun on ulkona. Matka varsinaiseen kaupunkiin on noin 15 km.
Koska lento on iltalento, perillä ollaan yöllä. Parasta ottaa taksi hotelliin. Ensimmäiseksi lentokentällä menin rahanvaihtopisteeseen. Parilla sadalla eurolla sain ison tukun litejä.

Olin varannut huoneen Metropolis hotellista Booking.com kautta.Palvelu on suomenkielinen ja helppo käyttää.

Olin lähettänyt sähköpostia hotelliin ja pyytänyt lähettämään taksin minua vastaan. Sain vastauksen, että voin ottaa taksin lentokentältä, joten minulle oli suuri yllätys, kun näin lentoaseman vastaanotossa miehen, jolla oli kädessään kyltti, jossa oli minun nimeni. Hotelli oli siis lähettänyt taksin minua vastaan! Mies oli ystävällinen ja osasi muutaman sanan englantia. Taksi vei minut pimeälle takapihalle ...olin jo kauhuissani, mutta taksimies otti laukkuni ja lähti kantamaan sitä kohti ovea. Paljastui, että olimme tulleet hotelliin takakautta, koska hotellin pääsisäänkäynti oli kävelykadun varressa, eikä sinne voinut ajaa autolla. Annoin taksille 20€.

Hotellin respassa oli ystävällinen nuori nainen. Pääsimme yhteisymmärrykseen.

Hotelli osoittautui ihan kelpo majoitustilaksi. Enhän ollut tullut Kaunasiin hotellihuoneessa makoilemaan, vaan tutustumaan kaupunkiin. Tupakoivalle oli osoitettu kolmannen kerroksen parvekkeellinen huone, eikä hotellissa ollut hissiä! Se oli pieni miinus. Hotellin portaikon ikkunoissa oli hienot lasimaalaukset! Huoneesta tuli mieleen Neuvosto-Venäjän aika. Vessassa ei ollut lavuaaria, kädet saattoi pestä kylpyammeen hanan alla. remontti oli tehty hmm.. mielenkiintoisin ratkaisuin... Huoneen televisiosta näkyi huonosti kolme paikalista kanavaa, joten oli uutispimennossa.

Hotellissa tarjoiltiin vain aamupalaa, joten ravintola oli kiinni. Respa myi vettä ja tuoremehua, sillä piti pärjätä aamuun, vaikka respatyttö kehoitti menemään kaupungille, jos oli kova nälkä. Minulla ei ollut. Polttelin parvekkeella ja katselin öistä kaupunkia, nuoria käveli puistokadulla käsikädessä, oli hyvin rauhallista ja tunnelmallista.

|

Aamulla istuskelin parvekkeella ja nautin olostani. Nyt aloin nähdä kaupungin siisteyden ja syynkin siihen. Aamulla aikaisin kulki katua myöten siivouspartio, joka noukki kaikki roskat pois kadulta. Katukiveys oli tasainen ja puhdas.

Kadun toisella puolella oli rakennustyömaa, ilmeisesti siihen oli rakenteilla uusi hotelli. Peräti kaksi nostokurkea oli paikalla.

Kevät oli Kaunasissa jo pitkällä. Poppeleissa (?) oli jo isot lehdet. Lämpötila ei kylläkään poikennut Suomen vastaavasta, oli kylmä ja aamulla tihkusi sade. Nukuin hyvin, hyvä kun aamupalalle kerkisin, viimeisten joukossa. Ruoka oli ihan OK, normaalia aamupalaruokaa. Löysin VHH ruokaa, joten ei tarvinnut repsahtaa hiilarimössöihin.

Sain respasta kaupungin kartan, ja niin olin valmis kaupunkiseikkailuun!


Kartta suurempana

Hotellini sijaitsi pitkän bulevardikadun sivuhaaran varressa. Hyvä maamerkki oli se että, sivukatu kadun haaraantui ainoan suihkulähteen kohdalta. Karttaan merkitty vihreä jana on noin kolme kilometriä pitkä kävelykatu.

Kadun varrella oli penkkejä ja kukkaistutuksia varten miehet kunnostivat kukkalaatikoita. Kadun varsilla oli kauppoja, putiikkeja, ravintoloita, terasseja ja kaikenlaista nähtävää.

Käveleskelin ja istuskelin ja kuvaisin kaupunkinäkymää, ja nautin olostani. Olin saanut selville, että Kaunasissakin on vanha kaupunki, ja ajattelin mennä sitäkin katsomaan. Kartan epämääräisyyden takia, jouduin kysymään neuvoa, ja uhriksi osui toinen turisti, puolalainen nuorimies, joka oli Vilnasta käsin piipahtamassa Kaunasissa. Olimme tasapuolisia englanninkielen taidossa ( maailman puhutuin kieli on huono englanti...) Sain hyvät neuvot, jotka jopa ymmärsin (pitää mennä kadun alitse) ja lähdin jatkamaan matkaa pikkuhiljaa, oman kuntoni puitteissa.

Kauppoja riitti;oli vaatteita, kenkiä, koruja, ja hinnat tuntuivat olevan kohtuullisia.

Kadun varrella oli hienoja yksityiskohtia. Kaunas on opiskelukaupunki ja se näkyi katukuvassa. Nuoria oli todella paljon. He kulkivat kadulla laukkuineen ja salkkuineen, joillakin oli soittimia mukanaan.

Matkallani Vanhaan kaupunkiin poikkesin kuumalle kaakaolle eräälle pienelle terassille. Sen voimin jaksoin jatkaa matkaa.

Kaunasin vanha kaupunki ei vedä vertoja Riian tai Tallinnan vastaaville. En tosin kiertänyt sitä kokonaan, sillä siellä tehtiin tietöitä ja restauroitiin rakennuksia. Löysin pienen putiikin, josta tein pieniä ostoksia. Litimääräni ei tuntunut hupenevan lainkaan... 100:lla eurolla sai noin 340 litiä, ja hinnat olivat suunnilleen samat liteissä, kuin meillä euroissa!

Liettua on katolinen maa, ja vanhasta kaupungista löytyi todella hieno kirkko. Ei se ulkoapäin ollut mitenkään erikoinen, mutta sisällä oli upea tunnelma. Alttaritaulun ympärillä oli upeita marmoripatsaita, joihin kohdistui ikkunoista hieno valo. Pitkä kävelymatka oli kannattanut.

Nyt alkoi nälkäkin vaivata. Löysin pienen ravintolan. Ruokalista oli kyllä ihan hebreaa minulle. Löytyi sitten lista, jossa oli muutama sana englantiakin, ja sain tilattua lihakääryleen. Juomaksi tilasin paikallista olutta.

Olutkuvassa näkyvä herra alkoi puhutella minua, arveli minut puolalaiseksi turistiksi..taas sitä maailman eniten puhuttua kieltä!
Olut oli hyvää (muttei VHH!). Ruoka oli pettymys, suurin osa jäi lautaselle.


Täältä löytyi myös oikein siisti WC...

Ei mitään VHH:ta... empä osannut selittää tarjoilijalle mitä oikeastaan olisin halunnut, en edes sillä huonosti puhutulla!

Kahvin kaipuuseen nautin seuraavalla terassilla IrishCoffeen (no sugar please!). Kaunasissa siihen kuuluu hirvittävä määrä kermavaahtoa (=VHH)

Kahviloissa riitti houkutuksia, tämän torjuin urhoollisesti!

Sitten, aivan yhtäkkiä huomasin mielenkiintoisen kyltin - osasin päätellä, että kyseessä oli Eläintieteellinen museo!Siispä sisään vain. Kassaneiti pyysi 5 litiä, ja sain marssia sisään kamera kaulassa. Museo oli valtavan suuri kokonaisuus. Siellä oli varmaan kaikki mahdolliset maailman selkärankaiset eläimet täytettynä.Oli nisäkkäät, kalat, käärmeet, liskot, linnut....nämä löytyivät kahdesta ensimmäisestäkerroksesta, sitten väsyin, ja kellokin näytti sulkemisaikaa, enkä halunnut jäädä museoon yöksi tuon eläinmäärän sekaan...niin jäi seuraava(t) kerrokset katsomatta....seuraavalla kerralla sitten oikein ajan kanssa. Kylläpä oli hieno paikka! Kannattaa poiketa!

Nälkäkin alkoi vaivata, kun se edellinen ateria jäi lautaselle. Siis urheasti seuraavaan ravintolaan.

Läheltä pitkän kävelykadun toista päätä löytyi seuraava houkuttelevan näköinen terassi. Ystävällinen tarjoila ymmärsi englantiani (!!) ja sain eteeni ymmärrettävän menyyn. Kebabvartaita riisipedillä - ThankYou! . ja olut...Aurinko paistoi nätisti kun siinä istuskelin. Sitten kuului suomenkielistä puhetta! Haa - muitakin suomalaisia! Olihan meitä tullut Tampereelta aika joukko matkustavaisia, mutta nyt vasta törmäsin heihin...paitsi että meni vähän väärin! Tämä seurue oli matkassa omalla autolla, ja olivat ajaneet Tallinnan, Haapsalun ja Riikan kautta Kaunasiin. Heidän matkansa jatkui Puolaan ja Saksaan ja sieltä vihdoin takaisin. Kieroajelu oli suunniteltu pariviikkoiseksi. Tunti siinä vierähti rattoisasti jutellessa -

Kaunas on siis paikka, missä ei välttämättä törmää tuttuihin. Näin yleensä aina käy Tallinnassa ja nyt jo Riiassakin, jonne RyanAir myös lentää Tampereelta.

Päivä alkoi kallistua lopuilleen, olin kypsä palaamaan hotelliin. Olin kävellyt vrmaan yli 6 kilometriä painavaa kameraa raahaten. Hyvä kun jaksoin kivuta hotellihuoneeseen.

Toinen päivä ja kotimatka